Skip to content
Home » Blog » Riimukirjoituksia rakkaudesta

Riimukirjoituksia rakkaudesta

  • by

(Alkuperäinen artikkeli 1/2018)

Koska ystävänpäivä / Valentinen päivä lähestyy niin ajattelin koota tähän muutamia riimukirjoituksia rakkaudesta. Olen siellä täällä blogissa käsitellyt joitakin näistä aiemminkin korujen yhteydessä.

Vanhimmat rakkauteen liittyvät riimutekstit eivät välttämättä käsittele romanttista rakkautta niin kuin me sen nykyaikana ymmärrämme. Romanttisen rakkauskäsitteen katsotaan kehittyneen vasta myöhemmin keskiajalla 1100-luvulla ritariromantiikan myötä.

Vanhimpien, lyhyiden tekstien tarkoitus oli maaginen ja niiden odotettiin tuottavan rakkautta, uskollisuutta, himoa jne. joko esineen omistajalle tai tekstissä mainitulle henkilölle. Myöhemmin rakkauteenkin liittyvät tekstit muuttuivat pitemmiksi ja viestityylisiksi. Riimuteksteistä yleisesti kirjoitin aiemmin täällä.

Leub ja sen muunnelmat – rakkaus

Saksan alueelta löydetyissä varhaisissa riimuteksteissä esiintyy monesti sana leub. Leub tarkoittaa rakkautta. Sana löytyy riimuteksteistä eri muodoissa: leub, leubo, leuba, leubi, leubwini, lbi, leob, liub. Sana leub tarkoittaa rakkautta perusmuodossa. Leubo ja leuba ovat nähtävästi adjektiiveja, maskuliini ja feminiini: rakas, rakastettu, kulta.

Leub-tekstit ajoittuvat 500-600 -luvuille ja ne, kuten vanhimmat riimutekstit yleensäkin, on kirjoitettu esineisiin. Eräs leub-teksti oli kirjoitettu solkeen, joka löytyi naisen haudasta Saksasta, Engersin läheltä. Siihen oli kirjoitettu pelkästään sana “leub”. Solki joutui kuitenkin varkaiden käsiin löytämisen jälkeen ja sulatettiin.

Rakkaalle kulkijalle

Toinen kaiverrus joka on muodossa leubo on myös kirjoitettu solkeen, joka on löytynyt Saksan Schretzheimista. Soljen tekstissä lukee: “Sithwagadin, leubo”,

Rakkaalle kulkijalle

Tässä leubo on maskuliininen ja viittaa kai tekstin kulkijaan, koska solki löytyi naisen haudasta. Ehkäpä tässä on ollut tarkoitus tuottaa rakkautta poissaolevalle rakastetulle, tai sitten kulkijalla tarkoitetaan elämän kumppania, kanssakulkijaa.

Naisten kirjoittamia?

On esitetty että Saksasta löytyneet vanhemmat riimutekstit olisivat naisten kirjoittamia: miehet olisivat käyttäneet enemmän latinalaisia aakkosia ja naiset riimuja. Ainakin usein näitä tekstejä on löydetty naisten haudoista.

Myöskin Schretzheimista löytyneessä toisessa esineessä, amulettirasiassa, oli kirjoitus, jossa oli kaksi naisen nimeä, sana leuba yhdistettynä näihin sekä teksti: he tekivät. Teksti tarkoittaa ehkä, että nämä naiset kirjoittivat lippaassa olevan tekstin.

Norjan myöhäisiä riimutekstejä

Bergenin satamasta löydettiin 1950-luvulla satoja puun- ja luunpaloihin kaiverrettuja riimutekstejä, jotka ajoittuvat 1100-1300 -luvuille. Nämä ovat jokapäiväisiä viestejä, kirjanpitoon liittyviä tekstejä, omistuskirjoituksia sekä myös rakkausaiheisia tekstejä ja viestejä.

Ingeborg makasi kanssani kun olin Stavangerissa

Riimutikku 1100-luvulta

Riimutikku 1100-luvulta. “Ingeborg makasi kanssani kun olin Stavangerissa” Bengt A Lundberg / Riksantikvarieämbetet [CC BY 2.5 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.5)], via Wikimedia Commons

Bergenistä on löytynyt tikku, jossa sanotaan:

Rakkaani, suutele minua

Teksti on ajoitettu 1100-luvulle. Oslostakin on löytynyt sama “Suutele minua” -viesti.
Oslosta on myös lehmän kylkiluuhun kaiverrettu teksti:

Mies, joka kaiversi nämä riimut rakastaa sinua, Þordís. Þóra, tiedän miten rakastella.

Lomin kirkosta, Norjasta on löytynyt tikku 1200-luvulta, jossa on kosinta:

Hávarðr lähettää Guðnýlle Jumalan tervehdyksen ja ystävyytensä. On suuri tahtoni pyytää kättäsi jos et halua olla Kolbeinnin kanssa. Harkitse avioliittoaikomuksiasi ja kerro minulle tahtosi.

Tikku löytyi piilotettuna kirkon lattialautojen alta, ja nimiä oli yritetty hioa pois. Tikun päähän oli painunut pieniä kivenmurusia, mistä on päätelty, että tikku olisi alunperin ollut kävelykepin pää, joka on katkaistu ja käytetty hetken mielijohteestä kirjeenä kirkkomatkalla.

Kirkossa Hávarðr olisi antanut tikun Guðnýlle, joka olisi yrittänyt pyyhkiä nimiä pois ja piilottanut tikun kirkon lattian alle. Ehkäpä Guðný oli kirkossa Kolbeinnin kanssa. Näin ajateltuna vaikuttaisi siltä, että Hávarðr taisi saada pakit.

Bergenissä osattiin myös latinaa:

Omnia vincit amor, et nos cedamus amori

“Rakkaus voittaa kaiken, antautukaamme siis rakkaudelle.” Tämä, alunperin roomalaisen Vergiliuksen kirjoittama lause oli kirjoitettu rakkausrunon lopuksi 1200-luvulla. Runo oli osoitettu “kauniille, vaaralliselle naiselle”.

Lisää rakkausaiheisia tekstejä löytyy:

From Bergen: http://www.vikingrune.com/2008/12/runic-love-quotes/
From Oslo: https://www.historiskmuseum.no/english/exhibitions/exhibitions-archive/kiss-me-the-world-of-runes/passion-and-desire/
Runic Amulets and Magic Objects, Mindy MacLeod and Bernard Mees, 2006

Riimukirjoituksia rakkaudesta solekorun koruissa

Riimukirjoituksia rakkaudesta solekorun koruissa: “Ajattele minua, minä ajattelen sinua. Rakasta minua, minä rakastan sinua”, tämä rakkausruno on Norjan Bergenistä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *